Hiihtäjä Juho Räihän historia

Kirjoittanut Hannu Kaisto

Jakkukyläläinen Juho Räihä hiihti toiseksi Pohjoismaiden mestaruuskisoissa vuonna 1892

Suomalaisten ensimmäinen kosketus kansainväliseen kilpailutoimintaan otettiin jo vuonna 1892 Tukholman "maailmanmestaruuskilpailuissa", kun Juho Ritola, Juho Räihä ja Fredrik Liljeberg edustivat Suomea ja ottivat 30 kilometrin matkalla ylivoimaisen kolmoisvoiton. Perimätiedon mukaan 27-vuotias Juho Räihä pyydettiin Tukholman hiihtokilpailuihin Aappo Luomajoen sijaisena, todistettuaan jo aikaisemmin Oulun Hiihdoissa kuuluvansa aikakautensa hiihtäjien kärkikastiin. Ritolan ja Luomajoen sekä myös Liljebergin nimet lienevät tuttuja useimmille suomalaisen urheilun historiasta kiinnostuneille, mutta Räihän elämäntaipaleesta on urheiluhistoriassa vain vähän tietoa. 

Jakkukyläläiset niittivät mainetta maailmalla ja Suomessa

Historian ensimmäisessä ulkomailla järjestetyssä hiihtokilpailussa suomalaiset tekivät vakuuttavaa työtä. Ritolan voittoaika oli 2.23.13,4. Jakkukyläläisen Juho Räihän kakkossija irtosi ajalla 2.28.12.3 ja Liljebergin kolmossija ajalla 2.35.16.6. Räihä hiihti kilpailut kapeilla puusuksilla, joita kutsuttiin myöhemmin "Iin suksiksi". Sauvoissa hänellä oli muista hiihtäjistä poiketen pienemmät sommat.

Jakkukylän hiihtäjien kunto oli vertaansa vailla 1800 ja 1900 - luvun vaihteessa. Juho Räihä sijoittui toiseksi ja nappasi kuninkaallisen pystin Jakkukylään, silloiseen Pirttitörmän kylään vuoden 1892 Tukholman hiihtokisoissa, joita sittemmin alettiin kutsua "Pohjoismaisiksi hiihtokisoiksi". Kymmenen vuotta myöhemmin myös toinen jakkukyläläinen hiihtäjäsankari nousi korkeimmalle palkintokorokkeelle samaisissa kisoissa, kun Kalle Jussila voitti Pohjoismaisten hiihtokisojen mestaruuden vuonna 1902 ja uudelleen vuonna 1905.

Myös Suomessa käytyjä kilpailuja, eli sen aikaisia SM-kisoja, hallitsivat useina vuosina jakkukyläläiset. Juho Räihä osallistui Oulu-hiihtoon vuonna 1891, jossa hän sijoittui kakkoseksi. Ainoat tunnetut kuvat Räihästä ovatkin juuri Oulu-hiihtojen aikaan otettu voittajien yhteiskuva sekä kaikkien tuohon hiihtoon osallistuneiden yhteiskuva.
Vuonna 1893 Räihä osallistui jälleen Oulu-hiihtoihin, mutta ikä ja raskas työ olivat vaatineet veronsa eikä hän sijoittunut enää kärkikaartiin. Jälleen vuonna 1896 jakkukyläläinen otti kilpailuvoiton nimiinsä, kun Kalle Jussila alitti samalla ensimmäisenä maailmassa kahden tunnin haamurajan 30 kilometrin hiihtokilpailussa.

Räihä osallistui vielä vuonna 1903 Oulu-hiihtoihin, jonka jälkeen merkinnät hänen osaltaan loppuvat. Oulu-hiihtojen matka oli 30 kilometriä. Lähtö tapahtui Kiikelin saaresta, josta hiihtoreitti jatkui Oulunsaloon, palaten takaisin Kiikeliin. Enimmillään kilpailuihin osallistui toista sataa hiihtäjää. Oulu-hiihdot loppuivat 30-luvulla, mutta perinnettä jatkaa nykyisin suosittu Tervahiihto-tapahtuma.

Prinssiltä arvokas palkinto

Tukholman kisojen arvokkuutta kuvaa se, että palkinnoksi toisesta sijastaan Juho Räihä sai silloisen prinssin Oscar Gustav Adolfin, myöhemmin Ruotsin kuninkaaksi kohonneen Kustaa V:n jakaman pokaalin. 

Pokaalin pohjaan on upotettu hopeinen taalerin raha, ns. Riksdaler vuodelta 1731. Kolikossa on toisella puolella sen aikaisen hallitsijan, kuningas Fredrik I ja hänen vaimonsa Ulrika Eleonooran kuvat. Kolikko on harvinainen juuri tuon "tuplakuvan" ansiosta. Toisella puolella on kuninkaan sukuvaakuna ja kolikon suunnittelijan nimikirjaimet G.Z, sekä rahan lyöntivuosi 1731. Vaakunan yläpuolella on Fredrik I tunnuslause: "Gud Wårtt Hopp". Pokaali on valmistettu hopeoidusta pellistä ja sen yläosa on kullattu. Jalusta on tehty hopeasta ja kullattu. Pokaalin kylkeen on kaiverrettu teksti: "HKH. Hertigens af Westergötland Hederspris i Skidlöpning 30 km Stockholm 1892". Toiselle kyljelle on kaiverrettu ruhtinaskruunu ja sen alle tyylitelty C-kirjain. Kyseessä on Länsi-Götanmaan herttuan, Prinssi Carlin monogrammi.

Juho vaihtoi palkintonsa asuntoon, sillä köyhänä miehenä hän tarvitsi ennemminkin parempaa asuntoa kuin pystejä. Myös muut kilpailujen voittajat vaihtoivat palkintonsa usein rahaan tai muuhun tarpeelliseen tavaraan. Pokaali kulkeutui aikojen saatossa oululaiselle Westerlundin suvulle, jossa se oli periytynyt vuosien saatossa sukupolvelta toiselle. Palkinto saatiin hankittua Helsingistä Räihän suvun haltuun vuonna 1996, oltuaan "kadoksissa" 100 vuotta. Juho Räihän voittopokaali löytyi pitkällisen etsinnän jälkeen Ritolan suvun kautta saadun vihjeen perusteella.

Mestarihiihtäjän tausta

Juho Räihä syntyi 24.11.1864 Iin Pirttitörmällä eli nykyisessä Jakkukylässä. Hän oli ammatiltaan työmies. Hänen vaimo Marja-Liisa o.s. Kukkola oli kotoisin samalta kylältä. Räihät muuttivat Kiiminkiin vuonna 1899 ja takaisin Iihin vuonna 1902, jolloin Räihästä tuli itsellinen tilallinen. Iihin palatessaan hän oli muuttanut sukunimensä Alaräihäksi. Suuri suru kohtasi hiihtäjäsankarin perheen vuonna 1918. Marja-Liisa vaimo kuoli keuhkokuumeeseen tammikuussa ja vähän myöhemmin perheen vanhin poika menehtyi kansalaissodassa taistellessaan valkoisten puolella. Juho Räihä kuoli kesällä 1918 Helsingissä, jonne hänet on myös haudattu. Syytä Helsingissä oleskeluun ei ole tiedossa, kuten ei kuolinsyytäkään, vaikka hänelle oli tehtykin ruumiinavaus. Papereihin on merkitty pelkästään sairaus kysymysmerkillä varustettuna. Myös Räihän oleskelusta Helsingissä ei tiedetä toistaiseksi mitään. On varsin todennäköistä, että hänen Helsingissä käyntinsä liittyy juuri noihin aikoihin käytyyn Suomen sisällissotaan ja sen loppu- ja jälkivaiheisiin.

Kirjoittanut Hannu Kaisto


Lähteet:
Timo Räihän tutkimusaineisto
Valokuvat Hiihtoliiton julkaisuista

Vanhoja lehtijuttuja Juho Räihästä