Johan Häggqvist ja Ala-Rajalan tila

Kirjoittanut Hannu Kaisto

Maakauppias, liikemies Johan Häggqvistin ja Ala-Rajalan tilan historia

Maakauppias Johan Häggqvist oli hyvin toimelias ja monessa mukana oleva liikemies. 

Hän ryhtyi kaupan vapauduttua maakauppiaaksi, menestyi hyvin ja ostettuaan Iin Pirttitörmällä, nykyisessä Jakkukylässä sijaitsevan Rajalan tilan, toimi myös maanviljelyn ja karjanhoidon edelläkävijänä. Häggqvist oli muun muassa perustamassa Haminan meijeriä, Puohinkosken myllyä ja Siuruan sahaa 1800 -luvun lopulla. Hän omisti useita kauppoja, harjoitti monenlaista yritystoimintaa ja teki ulkomaankauppaa. Häggqvistin on kerrottu olleen aikanaan Iin rikkain mies.

Johan Häggqvist syntyi 24.10.1844 Iin Haminassa Jakob ja Elsa Häggqvistin perheeseen. Johan avioitui 11.11.1867 iiläisen Greta Lisa Viinamäen kanssa ja heille syntyi kahdeksan lasta. Johan Häggqvist kuoli vain 46 -vuotiaana 29.12.1890.

Johanin isä oli syntynyt Tornion Hornelassa vuonna 1813, josta muutti Hailuodon kautta asumaan Iin Haminaan, vaimonsa Elsa Brita Tapion kanssa. Elsa Brita syntyi Iissä vuonna 1713. Elsan isoäiti Maria oli syntyisin Jakkukylän Räihänniemeltä, Henric ja Malin Räihän perheestä.

Johan Häggqvist hankki Iin Pirttitörmän, nykyisen Jakkukylän Ala-Rajalasta omistukseensa suuren maatilan, jossa hän harjoitti maanviljelystä ja meijeritoimintaa. Hänellä oli viljelysmaita muuallakin Iissä, kuten Harissuon pellot lähellä Olhavaa. Kaupan Iin Haminaan hän perusti vuonna 1872 ja vuonna 1875 "syrjäkaupan" Kuivaniemelle. Haukiputaalla tiedetään olleen myös kauppa hänen omistuksessaan. Yritystoimintaansa varten hän hankki jähdin Ellalan isännän kanssa sekä hommasi Röytän saarelle satamaoikeudet 1870-luvulla. 

Häggqvist harjoitti kalastusta, vuokrasi kalastusoikeuksia, omisti Iin Haminassa lohikellarin sekä oli merkittävä terva- ja puutavarakauppias. Liikemies kun oli, hän keksi alkaa suolata lohta ja pakastaa niitä joesta sahattuihin jäälohkareisiin, jotka oli peitetty sahanpuruilla. Tämä paransi lohen säilyvyyttä ja makua jonka vuoksi hän pystyi myymään lohta sekä vaimonsa tekemiä marjahyytelöitä Helsinkiä, Tukholmaa, Lontoota ja Pietaria myöten. Ulkomaankauppaa varten hänellä oli liike Helsingissäkin, josta kalaa ja marjahyytelöitä vietiin ulkomaille. Tiettävästi Pietarin hovissa Aleksanteri III:n kruunajaisissa oli tarjolla 40 kg Häggqvistin vaimon valmistamaa marjahyytelöä.

Hän oli yksi Iijoen yläjuoksulla toimineen Siuruan höyrysahan kolmesta pääomistajasta. Ahvenniemelle Siuruajoen suuhun v. 1881 perustettu höyrysaha oli lupaava yritys. Sahausmäärä oli suurimmillaan vuonna 1883, jolloin siellä sahattiin 61560 tukkia. Siuruan saha otti lastauspaikakseen Iin Röyttän, jossa kauppias Häggqvist hoiti myös huolintatehtäviä. Valitettavasti saha paloi vuonna 1891, eikä sitä uudelleen rakennettu. 

Häggqvist oli perustamassa Puohinkosken siipiratasmyllyä vuonna 1877. Viisi vuotta myöhemmin kevättulva runteli myllyä niin, että se oli rakennettava uudelleen. Aluksi mylly oli vesipyörällä käyvä, mutta myöhemmin se sai turbiinin ja sirkkelisahan ja aikanaan myös raamisahan. Häggqvist toimi myös kirkkoherran puustellin vuokraviljelijänä, jonka vuoksi he saivat luvan rakentaa myllyn kirkkoherra Thauvon puustellin maalle Puohinkoskeen. Rakentamisen lupaa oli kirkkoherran ja Häggqvistin lisäksi hakemassa siltavouti Veijola ja sahanhoitaja Micklin. Myllyä rakennettiin 50 - 60 miehen voimin ja miehille maksettiin palkkaa 2 markkaa päivältä.

Kauppias Häggqvist, maanviljelijät Nordberg ja Ellala perustivat Iin Haminaan höyrymeijerin vuonna 1888. Kaiku -lehti uutisoi asiasta 17.1.1888 ilmestyneessä numerossaan. Meijeri vaihtui myöhemmin Valtarin tilalle perustettuun kylämeijeriin.

Häggqvistin asuin- ja liiketalo, Iin vanha Hamina, Yläkatu 10

Paikalla on sijainnut maakauppias Häggqvistin isän rakentama yhden huoneen mökki, jota hänen poikansa Juho Häggqvist on laajentanut. Laajennusaika on arvioitu 1800-luvun puolenvälin tienoille.

Talossa on toiminut Häggqvistin aikana ainakin kauppa (1872-1890) sekä apteekki ja apteekkarin asunto sekä kellarissa olutpanimo, jonka tuotosta kuntakokous määräsi osan maksettavaksi veroina koululle ja kirjastolle. 1900-luvun alkupuolella Häggqvistin leski myi rakennuksen uitossa työskennelleelle Abram Paavolalle, ja 1918 omistajaksi tuli Kalle Laitinen. Laitinen piti talossa kauppaa ja pankkia (Iin Säästökassa), ja kellarissa toimi limonaditehdas. Oikea siipi, jossa oli 1950-luvulla kolme kamaria, sali, keittiö ja säästöpankin toimihuone, on rakennuksen vanhempi puoli.

Kauppias Häggqvistin kuoltua vuonna 1890, hänen leskensä Greta sulki kaupan, jonka jäämistö siivottiin vasta lesken kuoltua vuonna 1906. Tarina kertoo, että 16 vuoteen mihinkään ei ollut koskettu ja esim. kangaspakat olivat alkaneet homehtua.

Pirttitörmän kylän Ala-Rajalan tila 

Rajalan suurtilan perusti Johan Häggvist. Hän rakennutti Ala-Rajalan talon 1860 ­luvulla. Perimätiedon mukaan ko. rakennus olisi kuljetettu joen yläjuoksulta paikalle osina ja koottu uudelleen. Rakennuksen joen puoleisessa päädyssä oli herrasväen asuinhuoneet, keskiosassa oli kauppa, jonka sisäänkäynti oli rakennuksen takaa. Rakennuksen eteläpääty toimi makasiinina ja varastona. Talon kellarissa toimi oma meijeri. Kaikki omasta käytöstä ylijäänyt maito kirnuttiin ja voita myytiin ulkomaillekin, aina Pietariin saakka. Vastapäätä asuinrakennusta oli pihapiirin sulkeva palkollisten asuinrakennus, joka oli yhtä suuri kuin päärakennus.

Asemapiirros Ala-Rajalan tilan pihapiiristä 1800 -luvulla

Häggqvist rakennutti kartanon yhteyteen suuren kivinavetan, jossa oli parhaimmillaan 95 lehmää. Hevosia talossa oli 7 ja "kokonainen armeija" piikoja sekä renkejä. Riittävän heinäsadon saamiseksi Ala-Rajalan tilan isäntä kuivatti Ahvenjärven, pienen Liesjärven sekä osittain myös Ison Liesjärven.

1900-­luvun alkupuolella päärakennuksen joenpuoleisissa kamareissa asuttiin, toisen pään kamareiden ollessa tyhjillään, lukuun ottamatta sota­-aikaa, jolloin niissä asui kuusamolaisia evakoita. Rakennuksen keskiosa, entinen kauppa, oli kesäpirttinä, jossa ruokailtiin kesäkuukausina. Ala-­Rajala on edustava esimerkki talonpoikaisesta rakennusperinteestä Iijoki -varressa ja on maakunnallisesti arvokas rakennuskohde.

Ala-Rajalan tilan omistusmuutokset Häggqvistin jälkeen

Jaakko ja Kaisa Häggqvist myivät puolet Yli-Rajalan tilasta (rek. nro. 13) 23.10.1916 kauppias Emil Auerille 25000 markan hinnalla. Toisen puolen tilasta Emil Auer osti 26.6.1917 tehtailija Artturi Hietalalta 19500 markan kauppahinnalla. Ala-Rajalan tila (rek. nro. 12) myytiin 1.10.1912 Gustav Adolf ja Eeli Sorosen omistuksesta pakkohuutokaupalla Väinö, Heikki ja Aukusti Taskiselle. 

Metsänhoitaja Gösta Antell ja varatuomari Lennart Lagerlöf ostivat Ala-Rajalan tilan vesioikeudet ja -määrät 29.12.1916 ja Yli-Rajalan tilan vesioikeudet ja -määrät 8.10.1917. Nämä molemmat kaupat tehtiin Ab Maalismaa Oy -nimistä puutavarayhtiötä varten, jonka suunnitelmissa oli Maalismaankoskien koskivoimaa hyödyntävän vesivoimalaitoksen ja sellutehtaan rakentaminen Jakkukylän Räihänniemelle. Väinö Taskinen (Pietilä) osti Heikki ja Aukusti Taskisen osuudet 26.6 1916, jolloin hänestä tuli koko Ala-Rajalan tilan omistaja. Jaakko Kakko osti Alarajalan tilan n. 1925 ja tilan seuraava omistaja oli hänen poikansa Hemmi Kakko.

Kuopion tilakin Häggvistin omistuksessa

Pirttitörmän kylässä, Kuopionharjulla sijaitseva Kuopion tila on Jakkukylän vanhimpia asuinpaikkoja. Olli Kuopio on jo 1500 -luvulla asunut tilalla. Tila oli kauppias Häggqvistin omistuksessa 1800 -luvun loppupuolella. Häggqvistin pehtoori Matti Jurvakainen tuli tilalle 1800 -luvun lopussa ja osti tilanosan Häggqvistilta. Matti Jurvakaisen poika Jaakko jatkoi tilan pitoa ja otti tilan mukaan nimekseen Kuopio.

Kirjoittanut Hannu Kaisto

Lähteet: 

Jarmo Alasiuruan, Pauli Kaiston ja Pertti Huovisen kirjoitukset, Ramboll Finland Oy:n tekemä Jakkukylän vanhojen rakennusten inventointi, Eero Annanpalon tekemä Joran Toivaikaisen sukuselvitys, Ii- ja Yli-Ii 1800 -luvun lehdissä kirja, julkaisija Iin kotiseutuyhdistys, Valokuvia Yli-Iistä näyttelyjulkaisu.