Ajankohtaista
.

ALUEHALLINTOVIRASTO ON MYÖNTÄNYT LUVAN JAKKUKYLÄN RIIPPUSILLAN RAKENTAMISEEN 

Riippusiltahanke etenee. Avin vesilupa Jakkukylän riippusillan rakentamiselle on saatu. Kiitos!

Hanke voi edetä kohti lopullista rakentamispäätöstä.
Rakentamisen tarjoukset ylittivät kustannusarvion, joten lisärahoituksen osalta tarvitaan vielä Iin kunnanhallituksen myönteinen päätös hakea kunnanvaltuustolta lisärahoitus sekä valtuuston hyväksyntä lisärahoitukselle.

Vesilupa: https://www.oulunkaari.org/ii/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=6370337979601933271   

PURUSAAREN TALKOOT JATKUU, LOSSI JA LAAVU OVAT KÄYTTÖKUNNOSSA 

Purusaareen pääsee jo lossilla ja laavu on valmis. Käykäähän tutustumassa ja ihastumassa kauniiseen saareemme.
Lossille pääsee osoitteesta Räihänniementie 93-113. Parkkipaikat on merkattu ao. karttaan.
Laavulla on väliaikainen tulisija. Saaressa on vajaan 2 km:n mittainen reitti kävellä, juosta tai pyöräillä. Ja maisemat on mitä parhaimmat!
Pidetään paikka siistinä ja ollaan huolellisia tulen kanssa.

Purusaariprojekti jatkuu talkoilemalla lauantaisin aina, kun sää sallii. Rakentamista on vielä talkoilla tehtävät puuvaja, tulisija ja portaat. Saaressa on runsaasti polttopuutarpeita, jotka pitää myös sahata ja kuljettaa puuvajalle. Jakun koulun ja Purusaaren välistä yhdysreittiä kunnostetaan laittamalla ainakin pahimpiin paikkoihin sorapinta. Lisäksi Purusaaren reitille laitetaan infotauluja kertomaan Purusaaren ja sen ympäristön mielenkiintoisista tarinoista ja historiasta.

(päivitetty 10.9.2019) 

RIIPPUSILLAN RAHANKERÄYS SULJETTIIN 30.6.2019

Jakkukylän kyläyhdistys on kerännyt kylälle suunnitellun Skandinavian pisimmän kevyenliikenteen riippusillan 50 000 euron omarahoitusosuuden. Rahankeräys käynnistettiin kesällä 2018 järjestetyssä pyöräilytapahtumassa. Keräys on toteutettu tarjoamalla yrityksille, yhteisöille ja yksityisille ihmisille mahdollisuus ostaa nimi siltarakenteisiin kiinnitettävään Omistaja, Toivon ankkuri tai Rakkautta-laattaan. Yli sata yksityishenkilöä, pariskuntaa tai yritystä osallistui keräykseen. Keräys www.jakkukyla.fi/riippusilta - nettisivuilla suljettiin 30.6.2019.

Lue lehdistötiedote ohesta.

JAKKUKYLÄÄ VIDEOITIIN DRONELLA ILMASTA

Jakkukylän kaunis maisema kiehtoo kuvaamaan myös yläilmoista.‬
‪Iiläinen Drone-kuvaaja Hannu Lievetmursu kuvasi 23.5.2019 hienoT VIDEOT kyläämme yläilmoista. Myös kouluvene pääsi työssään kuvaan.

Tutustu kyläämme yläilmoista oheisten videoiden kautta:

2 minuutin mittainen video

9 minuutin mittainen video

JAKKUKYLÄN OSAYLEISKAAVAN UUDISTAMINEN

Iin kunnanhallitus päätti 29.1.2018 kokouksessaan käynnistää Jakkukylän osayleiskaavan muutoksen. Osayleiskaavan suunnittelualue käsittää voimassa olevan Jakkukylän osayleiskaavan alueen niiltä osin kuin kaava-alue kuuluu Iin kuntaan. Lisäksi alueeseen kuuluu osakuntaliitoksen myötä Iin kuntaan siirtynyt osa Karjalankylän osayleiskaavasta. 

Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa rantavyöhykkeen ulkopuolisten kyläalueiden täydennysrakentaminen nykyistä paremmin. Tavoitteena on tukea kylän elinvoimaisuutta. Lisäksi suunnittelun yhteydessä tehdään muut tarvittavat päivitykset voimassa oleviin yleiskaavoihin.

Osayleiskaavan valmisteluaineiston aineistot olivat julkisesti nähtävillä 5.3. - 8.4.2019 välisen ajan.

Lisätietoja: www.ii.fi/yleiskaavoitus 

JAKKUKYLÄN MM-HIIHTÄJILLE AVATTIIN OMAT NETTISIVUT

Suomalaisten ensimmäinen kosketus kansainväliseen kilpailutoimintaan otettiin jo vuonna 1892 Tukholman "maailmanmestaruuskilpailuissa", kun Juho Ritola, Juho Räihä ja Fredrik Liljeberg edustivat Suomea ja ottivat 30 kilometrin matkalla ylivoimaisen kolmoisvoiton. Jakkukyläläinen, 27-vuotias Juho Räihä pyydettiin tuolloin Tukholman hiihtokilpailuihin, todistettuaan Oulu Hiihdoissa, kuuluvansa aikakautensa hiihtäjien kärkikastiin. Jakkukyläläinen Kalle Jussila voitti puolestaan Pohjoismaiden mestaruuden vuosina 1902 ja 1905. Ruotsalaiset kutsuivat Kallea "Lapin noidaksi" kun hän kokovalkeassa hiihtopuvussaan vilahteli metsän siimeksessä ohitellen kymmeniä kilpakumppaneitaan.

Mestarihiihtäjien saavutusten kunniaksi Jakkukylän kyläyhdistys on avannut heidän historiastaan kertovat nettisivut osoitteeseen: www.jakkukyla.fi/juhoraiha ja www.jakkukyla.fi/kallejussila 

Historian ensimmäisessä ulkomailla järjestetyssä hiihtokilpailussa suomalaiset tekivät vakuuttavaa työtä, ottaen kilpailuista kolmoisvoiton. Jakkukylän Räihä hiihti kilpailut kapeilla puusuksilla, joita kutsuttiin myöhemmin "Iin suksiksi". Sauvoissa hänellä oli muista hiihtäjistä poiketen pienemmät sommat. Jakkukylän hiihtäjien kunto oli vertaansa vailla 1800 ja 1900 - luvun vaihteessa. Juho Räihä nappasi kuninkaallisen pystin kakkossijallaan vuoden 1892 Tukholman hiihtokisoissa, joita sittemmin alettiin kutsua "Pohjoismaisiksi hiihtokisoiksi". Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1902 Tukholman kisojen palkintokorokkeelle nousi jälleen jakkukyläläinen. "Jussila ilmestyy jäniksenä läheiselle mäen törmälle rinnassaan n:o 78 ja kiitää pyrynä ohitseni. Ei hätää, voitto tulee!", raportoi toimittaja Klemetti tuolloin kisapaikalta. Kalle Jussila voitti lopulta mestaruuden kuuden minuutin erolla. Hän voitti Pohjoismaisten hiihtokisojen mestaruuden vuosina 1902 ja 1905.

Suomessa käytyjä kilpailuja, eli sen aikaisia SM-kisoja, hallitsivat useina vuosina jakkukyläläiset. Juho Räihä osallistui Oulu-hiihtoon vuonna 1891, sijoittuen kakkoseksi. Vuonna 1893 Räihä osallistui jälleen Oulu-hiihtoihin, mutta ikä ja raskas työ olivat vaatineet veronsa, eikä hän sijoittunut enää kärkikaartiin. Vuonna 1896 kilpailun voittopalkinto vietiin taas Jakkukylään, kun Kalle Jussila voitti kisan, alittaen samalla ensimmäisenä maailmassa kahden tunnin haamurajan 30 kilometrin hiihtokilpailussa.

Prinssiltä arvokas palkinto

Hiihdon palkintojenjako oli komea. Varmaa tietoa minulla ei ole siitä, soitettiinko tilaisuudessa Porilaisten marssi, luultavasti. Tukholman kisojen arvokkuutta kuvaa sekin, että palkintona jaettiin niin arvokkaat kuninkaalliset pokaalit, että hiihtäjät yleensä muuttivat ne rahaksi tai tavaraksi, helpottaakseen perheen elämää. Hiihtäjien yksi motiivi lieneekin ollut elannon turvaaminen. Juho Räihä sai silloisen prinssin Oscar Gustav Adolfin, myöhemmin Ruotsin kuninkaaksi kohonneen Kustaa V:n jakaman pokaalin. Pokaali on sittemmin hankittu Räihän suvun haltuun vuonna 1996, oltuaan "kadoksissa" 100 vuotta.

JAKKUKYLÄN KYLÄYHDISTYS KÄYNNISTI MUUTTOVALMIIDEN TALOJEN MARKKINOINNIN

Jakkukylän kyläyhdistyksen vuoden 2019 keskeinen tavoite on asumisen ja kasvun edistäminen. Tavoitteen edistämiseksi kyläyhdistys on lähestynyt talonrakennusalan toimijoita ja pyytänyt heitä suunnittelemaan muuttovalmiita omakotitaloja Jakkukylään. Tarjotut kohteet julkaistaan veloituksetta kyläyhdistyksen ylläpitämillä nettisivuilla. Kylän tontti ja muuttovalmistalo - tarjontaa markkinoidaan aktiivisesti useilla eri kanavilla. Ilmainen markkinointikanava kiinnostaa alan toimijoita. Muuttovalmiita koteja Jakkukylään esitellään www.jakkukyla.fi/tontteja - sivulla.

Tavoite on, että Jakkukylä on kasvava kylä, haluttu paikka asua, yrittää ja harrastaa kauniissa Iijoki-varressa. Kylä sijaitsee ihanteellisella etäisyydellä, reilun 10 minuutin päässä Iin kuntakeskuksen palveluista rauhallisessa Iijoki-varren maalaismaisemassa. Kylällä on vireä 65 oppilaan kyläkoulu sekä noin 15 lapsen päiväkoti. Koulun kohdalle, Iijoen yli rakennetaan Skandinavian pisin riippusilta. Siltahankkeen rahoitus on kasassa ja Iin kunta käynnistää lähiaikoina hankkeen kilpailutuksen. Lisätietoja siltahankkeesta www.jakkukyla.fi/riippusilta.

Jakkukylän liikuntapalvelut ovat monipuoliset. Jakun koulun yhteydessä on 200 m2:n liikuntahalli, koulun vieressä jääkiekkokenttä sekä kesäisin jalkapallokenttä. Kylältä löytyvät myös tenniskentät sekä laadukkaat kuntoradat molemmin puolin jokea. Kyläyhdistys on rakentamassa Leader-avustuksella mukavaa virkistysaluetta Iijoen keskellä olevaan Purusaareen. Saareen tulee lossiyhteys. Jakkukylässä toimii metsästysseurat molemmin puolin jokea, joihin kylän asukkaat pääsevät jäseneksi.

Kylä pysyy elävänä ja vireänä, kun se kasvaa. Jakkukylän näkymät ovat hyvät. Iin kunta käynnisti Jakkukylän osayleiskaavan uudistamisen heti kuntaliitoksen jälkeen. Kaavauudistuksen tavoite on helpottaa rakentamista ja turvata kylän kasvu. Kaavauudistuksen myötä uusia omakotitaloja on valmistunut tai rakenteilla useita. Jakkukyläläiset markkinoivat talo- ja tonttitarjontaa aktiivisesti lehdistön, netin ja Some-kanavien kautta.

JAKKUKYLÄN RIIPPUSILTA SAI VALTION RAHOITUKSEN - RAHAT ON NYT KASASSA

Riippusiltahankkeen rahoitus on nyt kasassa.

6.7.2018 järjestetyn Jakkukylä-pyöräilyn yhteydessä saimme pääministeri Sipilältä lupauksen 40%:n eu - rahoituksesta, kun Iin kunta rahoittaa 50% ja Jakkukylän kyläyhdistys hankkii 10%:n omarahoituosuuden. Rahoituspäätös liikenneviraston 40%:n osuudesta tuli 21.12.2018. Iin kunta päätti 17.12.2018 kokouksessaan varata 50%:n osuuden sillan kustannuksista vuoden 2019 talousarvioon. Jakkukylän kyläyhdistys sai vaaditun 10%:n osuuden kerättyä marraskuun 2018 puolivälissä.

Kiitos pääministeri Sipilälle avustajineen sekä liikenneministeri Bernerille valtion rahoituksesta.
Kiitos myös kaikille Iin kunnan rahoitukseen myötävaikuttaneille päättäjille sekä kaikille Teille yrityksille ja yksityisille, jotka olette tukeneet hankettamme.

Hanke siirtyy nyt lupa- ja suunnitteluvaiheeseen. Toivomme sen etenevän jouhevasti, jotta rakentaminen pääsee käyntiin tämän vuoden aikana.

Lue paikallislehti Rantapohjan juttu aiheesta.

Lisätietoja: www.jakkukyla.fi/riippusilta 

LIIKUNTASALIEN ILTA- JA VIIKONLOPPUKÄYTTÖVUOROT LUKUVUOSI 2018-2019

Liikuntasalien ilta- ja viikonloppukäyttövuoroista voi tiedustella Iin vapaa-aikatoimesta.

Salimaksut 2018-2019  

Lisätietoja liikunta- ja nuorisotyövastaava Pekka Suopanki p.0503950392

JAKUN KOULUN KUNTORATA

Kyläyhdistys neuvotteli Oulun kaupungin kanssa perusteellisen remontin, jossa koulun 3,4 km:n hiihtolatu kunnostettiin ympärivuotiseksi kuntoradaksi syksyn 2017 aikana. Kaupungin ja kyläyhdistyksen yhteisen sopimuksen mukaisesti kyläyhdistys neuvotteli maanomistajien kanssa uudet vuokrasopimukset, jotka sallivat reitin kunnostamisen koko matkaltaan ympäri vuoden liikkumisen mahdollistavaan kuntoon. Samalla reitin varteen asennetaan kyläyhdistyksen lahjoituksena hankkimat, käytetyt valopylväät, joihin on tavoite tulevina vuosina saada myös valaistus. 

Kuntorata valmistui lokakuun 2017 lopulla. Toivomme kuntoradalle aktiivista käyttöä! Moottoriajoneuvoilla kuntoradalla ajaminen ei ole sallittua.

Oheiset kuvat Kannikkolammen päästä, johon on rakennettu tulvat kestävä silta ja uusi nuotiopaikka kuntoilijoiden käyttöön.

Katso tästä kuntoradan videoesittely ennen lopullista kivituhka/sahanpuru pinnoitetta.

.



Pääsivut